Perustuslailliset oikeudet syrjäyttävät rikosoikeudelliset rajoitukset
Asia koski vuoden 1995 seksuaalirikoslain pykäliä 12 ja 15. Tuomioistuin piti rajoituksia ristiriitaisina perustuslaillisten takeiden, kuten vapauden, ilmaisun, yksityisyyden ja sukupuolisyrjinnän suojan kanssa. UNAIDS tervehti ratkaisua muutoksena, joka voisi parantaa oikeussuojan ja terveyden saatavuutta. [1]
Terveydenhuollon työntekijät kuulevat pelon seurauksista
Myöhemmässä UNAIDSin haastattelussa David kuvasi ihmisiä, jotka välttivät puheluja tai hoitoa paljastumisen ja leimaamisen pelossa. Women against Rapen johtaja Alexandrina Wong yhdisti vihamieliset hoitoympäristöt hiv-testauksen ja jatkohoidon esteisiin. Hänen järjestönsä tarjosi neuvontaa ja psykososiaalista tukea väkivaltaa ja ulossulkemista kokeneille. [3][2]
Yhteisötyö jatkuu tuomion jälkeen
ECADE-johtaja Kenita Placide yhdisti oikeusprosessin vuonna 2015 alkaneeseen järjestäytymiseen. Wong sanoi: ”Nyt laki takaa meille turvaa”. Hän kehotti myös perheitä ja kirkkoja tunnustamaan ihmiset yhdenvertaisiksi seksuaalisesta suuntautumisesta tai sosiaalisesta taustasta riippumatta. [3]