Ulkonäkökysymykset syrjäyttivät kokemuksen
Rouva F. oli jo työskennellyt päiväkotiavustajana ja halusi pätevöityä vaativampaan tehtävään. Haastattelijat kuitenkin kysyivät toistuvasti, riisuisiko hän huivin tai muuttaisiko hän sen käyttötapaa. Tuomioistuimet tunnistivat hakuprosessissa uskontoon ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän. [1][3]
Neuvonta ja oikeudellinen tuki auttoivat oikeuteen
Itävallan yhdenvertaisuuselin tuki aluksi hänen valitustaan. Islamofobiaa ja muslimivastaista rasismia dokumentoiva keskus sekä Klagsverband auttoivat myöhemmin oikeudenkäynnissä. Tapaus koski koulutukseen pääsyä, joten suoja ulottui jo valintavaiheeseen. Korvaus hyvitti kohtelusta aiheutunutta henkilökohtaista haittaa. [3]
Hakija kertoi rohkeudesta ja tuesta
Viikkoa myöhemmin julkaistussa haastattelussa rouva F. sanoi: ”Tarvitaan ehdottomasti paljon kärsivällisyyttä.” Hän kuvasi sisarensa rohkaisua sekä perheen ja neuvojien tukea. Yhdenvertaisuuselimen Sabine Wagner-Steinrigl toivoi tuloksen rohkaisevan muitakin naisia vastustamaan syrjintää rekrytoinnissa ja koulutuksessa. [2]