Hoito evättiin tartunnan ilmoittamisen jälkeen
Potilas oli ilmoittanut hiv-statuksensa terveyskyselyssä. Muutoksenhakutuomioistuin hyväksyi toteamuksen, jonka mukaan kieltäytyminen johtui infektiosta eikä pyydetystä hammastoimenpiteestä. Se vahvisti myös liittovaltion vammaisten yhdenvertaisuuslain soveltamisen ja otti huomioon hiviin liittyvät yhteiskunnalliset esteet. [1]
Muutoksenhaku muutti taloudellista tulosta
Tuomioistuin hylkäsi hammaslääkärin syrjinnän toteamista koskevan vastaväitteen, mutta piti 500 euron korvausta sopivana. Se muutti myös oikeudenkäyntikulujen jakoa. Aiemmat julkiset lausunnot, joissa kiitettiin ensimmäisen oikeusasteen korvausta, kuvaavat siten välivaihetta eivätkä lopullista summaa. [1][2]
Järjestöt liittivät tapauksen muihin kokemuksiin
Aids Hilfe Wienin juristi Barbara Murero-Holzbauer kuvasi vastaavia ilmoituksia hoidon epäämisestä ja vastaanottoajoista vain päivän päätteeksi. Järjestön lehdessä hän korosti tiedon merkitystä ennakkoluulojen torjumisessa. Klagsverbandin juristi Theresa Hammer oli sanonut: ”Hiviä sairastavilta ei saa evätä hammashoitoa heidän infektionsa vuoksi.” Järjestöt selittivät tapauksen avulla keinoja puuttua syrjintään. [2][3]