Vammaisten omat järjestöt päätöksenteossa
Julistus sijoittaa edustukselliset järjestöt kehitysyhteistyön ja humanitaarisen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Se vaatii vaikuttavaa osallistumista, turvallista toimintaympäristöä kansalaisyhteiskunnalle sekä vahvempia resursseja ja kumppanuuksia näille järjestöille. Kokouksen loppupuheenvuorossa IDA:n puheenjohtaja Nawaf Kabbara korosti vammaisten omien järjestöjen osallistumisen tärkeyttä siellä, missä rahoituspäätökset tehdään. Kyse on vaikutusvallasta painopisteisiin ja voimavaroihin, ei vain kansainväliseen tilaisuuteen osallistumisesta. [2][1]
Viisitoista prosenttia ohjelmista, ei budjettikiintiö
Joulukuussa 2025 päivätty tekninen muistio täsmentää tavoitteen merkitystä. Se laskee ohjelmia käyttäen kansainvälisen apuraportoinnin toimintakäsitettä; se ei edellytä 15 prosentin osuutta menoista vammaisuuteen. Tavoitetta arvioidaan vastaanottajamaan näkökulmasta kaikkien rahoittajien yhteistuloksena, ei kunkin rahoittajan ohjelmakokonaisuuden erillisenä rajana. Ohjelma voi täyttää ehdon, jos vammaisten osallisuus on merkittävä tai päätavoite. Erot ovat olennaisia verrattaessa julkista sitoumusta myöhemmin raportoituihin lukuihin. [3]
Numerotavoitetta laajempi lupaus
Julistus pyytää tukijoitaan myös edistämään osallisuutta, esteettömyyttä ja saavutettavuutta kaikissa kansainvälisissä kehitysohjelmissaan. Tekninen muistio käsittelee tätä laajempaa tavoitetta erikseen ja toteaa, ettei julistuksessa ole sille erityistä seurantamekanismia. Humanitaarisen toiminnan osallisuutta käsitellään omissa sitoumuksissaan; 15 prosentin laskelma ei kata humanitaarista toimintaa. Julistus yhdistää siten erilaisia vastuita ja seurantatapoja. Kaikkien vammaisuuteen liittyvien ohjelmien tai humanitaaristen toimien käsitteleminen keskenään vaihdettavina hämärtäisi sopimuksen todelliset vaatimukset tukijoilleen. [2][3]
Sitoumuksen seuraaminen kansallisiin päätöksiin
Tekninen muistio kertoo yhteisen neuvontapalvelun aloittaneen syyskuussa 2025. Siinä yhdistyvät GIZ:n, UNICEFin ja UN Global Disability Fundin asiantuntemus, ja IDA johtaa yhteistyötä edustuksellisten järjestöjen kanssa sekä niiden toimintakyvyn vahvistamista. Palvelun tarkoitus on tukea toimeenpanoa ja kansallista valmiutta. Julistus kannustaa erikseen parantamaan vammaisten osallisuutta koskevaa tietoa ja raportointia. Nämä ovat tavoitteen edistämisen järjestelyjä, eivät näyttöä sen jo toteutumisesta. Itse-edustajille käytännön koe on, jatkuuko osallistuminen, kun ohjelmia valitaan, arvioidaan ja muutetaan kokousten välillä. [3][2]