© Österreichischer Behindertenrat
Koko hallintoa koskeva ohjelma
Suunnitelma kokosi 375 toimenpidettä kahdeksaan lukuun, joiden aiheisiin kuuluvat esteettömyys ja saavutettavuus, koulutus, työllisyys sekä itsenäinen elämä. Ministeriön mukaan poliittisia tavoitteita on lähes 300 ja mittareita noin 150. Luvut kuvaavat ohjelman laajuutta ja seurantarakennetta. Ne eivät kerro toteutuneiden parannusten määrää. Kokoamalla toimenpiteet ja tavoitteet samaan asiakirjaan suunnitelma auttaa tunnistamaan, miltä hallinnon osalta odotetaan toimintaa, ja vertaamaan myöhempiä toteutusraportteja alkuperäisiin sitoumuksiin. [1][2]
Mistä rahoituksen oli määrä tulla
Rahoitusluvussa lähtökohtana on, että kukin ministeriö rahoittaa vastuulleen kuuluvat toimenpiteet omien liittovaltion budjettikehystensä puitteissa. Osavaltiot vastaavat oman toimivaltansa mukaisten toimien rahoituksesta. Asiakirjaan on kirjattu myös vaatimuksia turvatusta rahoituksesta, mukaan lukien mahdollinen osallisuusrahasto. Vaatimuksen kirjaaminen ei perustanut tällaista rahastoa. Koulutuksen, asumisen ja tukipalvelujen yli ulottuvassa ohjelmassa ero on käytännöllinen: sovittu tavoite tarvitsee yhä tunnistettavan määrärahan ja viranomaisen, joka voi toteuttaa sen. [2]
Vammaisjärjestöjen edustajat vastustivat järjestelyjä
Hyväksymispäivänä antamassaan vastauksessa Behindertenrat kertoi osallistuneensa suunnitelman valmisteluun mutta katsoi, että liian harvat sen ehdotuksista oli otettu mukaan. Järjestön silloinen väliaikainen puheenjohtaja Klaus Widl arvosteli riittämätöntä budjettitukea ja osavaltioiden yhteensovitetun toiminnan puutetta. Järjestö tunnisti puutteita koulutuksessa, työllisyydessä, esteettömyydessä ja saavutettavuudessa, laitoshoidon purkamisessa sekä henkilökohtaisessa avussa eri elämänalueilla. Nämä olivat järjestön arvioita hyväksytystä ohjelmasta, eivät mittauksia sen myöhemmistä tuloksista. [3]
Miten suunnitelman toteutumista voidaan arvioida
Ministeriö kertoo jatkuvasta tieteellisestä arvioinnista vuodesta 2024 lähtien ja on julkaissut ensimmäisen toteutusraportin ajanjaksolta, joka ulottuu hyväksymisestä vuoden 2023 loppuun. Raportointi luo julkisen aineiston, johon vuoden 2030 sitoumuksia voidaan verrata. Alkuperäinen erimielisyys antaa arvioinnille myös käytännön kysymykset: onko luetellulla toimenpiteellä rahoitus, sopivatko liittovaltion ja osavaltioiden vastuut yhteen ja kokevatko vammaiset ihmiset muutoksen. Hyväksyminen vuonna 2022 aloitti toteutusprosessin; se ei osoittanut tavoitteiden jo toteutuneen. [1][2][3]